Bluefields

Saavuttiin tanaan tanne Karibianmeren satamakaupunki Bluefieldsiin lopullisena maaranpaanamme Corn Islandsit. Nicaragua on koyhin maa, johon matkaamme, ja se kylla nakyy taalla etenkin Karibian puolella. Bluefieldsiinkaan ei mene ollenkaan tieta, vaan sinne pitaa matkustaa veneella. Lautta lahti 5.30, eli herattiin neljalta. Corn Islandseille meilla on edessa 10 tunnin venematka yota vasten. En halua edes ajatella, miten kauheeta se tulee olemaan. Jos vaikka sen jalkeen sitten sais nukkua..

Bluefieldsiin iski voimakas hurrikaani vuonna 1988, joka kai tuhosi tan koko kaupungin, ja jonka jaljilta talot on vielakin aika suurelta osin pelkkaa peltihokkelia. Moraviaanisen kirkon ne kuitenkin rakensi uudelleen ihan tasan samanlaiseksi kuin se oli alun perin.

Taa paikka on jotenkin niin eri maailmasta. Ihmiset on aika suurella prosentilla mustia, reggae soi joka paikassa, ja ruoka on niin hyvaa. Tanaan syotiin nimittain katkarapuja riisilla. En muista, koska me ollaan viimeeksi syoty oikeasti _hyvaa_ ruokaa ravintolassa. Gallo pinto (riisia ja papuja) ja rasvaiset enchiladat on ollu ruokavaliona tassa viikon verran.

Huonojakin uutisia on taas vaihteeksi. Kateisautomaatti antoi meille vain 800 cordobaa 4500 sijaan, joka yritettiin nostaa, ja tililla nakyy kuitenkin 4500 cordoban veloitus. Laitoin jo postia Nordeaan. Toivottavasti homma hoituis siella. Pankki-asiointikokemusta ja niiden palvelualttiutta on tullu todistettua jo ihan tarpeeksi Puerto Escondidossa.