tiistai 14. lokakuuta 2008

Celas Maya y mas.

Xelassa ollaan ilman rajahassakoita.

Saavuttiin viiden aikaan sunnuntai-iltana ja oli hamaraa, likaista, kylmaa ja markaa. Kaduilla pyori vaan hulluja ja pummeja. Kulttuurishokki iski vaistamatta. Etsittiin meille kuitenkin heti kielikoulu, jotta paastaisiin heti maanantaina aloittamaan.

Me opiskellaan toistaiseksi vain tama viikko nelja ja puoli tuntia paivassa yksityisopetuksella. Se on aikamoista tehomyllya, mutta kylla siina oppii. Laksyja tulee paljon, eika tassa muuta ole kerennytkaan tehda kuin opiskella. Mutta kylla sita viikon jaksaa.

Meidan perheessa on 8-vuotias poika David, aiti Ana, isa Paco ja isoaiti Ana Maria. Lisaksi niilla on sekopaa koira. Niille ei ole viela ihan kauheasti tullut juteltua, kun ei ole oikein sanoja ja meidan huone on ihan erillaan muusta talosta.

Eilen me syotiin illalliseksi paistettua banaania ja juustoa. Se oli erittain mielenkiintoinen yhdistelma. Juoma oli jotain kummallista maissitokottia. Matkailu tosiaan avartaa.

5 kommenttia:

äiti / minna kirjoitti...

Toivottavasti viihdytte siellä ja opitte epsanjaa! Perheessä asuminen kuulostaa kivalta :)
Mä meen maanantaina sinne ope-leikkeihin, pidähän peukkuja :D
Take care!
Minsku
PS. Mulla soi päässä LaitanKylläPiimääKylläPäähän :)

Anonyymi kirjoitti...

Mistäkös Minskulle päähän tuli piimälaulu? Nyt se sitten soi minunkin päässä...kiitosta vaan. Muistatkos Mari, ja Minsku, "Viiala-simaa,Viiala-mehua ja Viiala-keksejä?" "ViialaViialaViialaViiala" - mahtavaa naurunräkätystä ja sitten ravia ympäri huushollia.
Myydäänkö siellä kaukana muuten "Viiala"-tuotteita tai päähän laitettavaa piimää?
Boa noite!
Pipa

Mari kirjoitti...

muistan kylla viiala-leikit ja nukkekodin nuket joiden kanssa juostiin ympyraa. kurkimaen kampat oliki ympyrajuoksun kannalta aika ihanteelliset.

paahan laitettavaa piimaa ei taideta myyda, taalla on vaan sita maissitokottia. maidossakin on inhottavia klimppeja.

pidan peukkuja opeleikkeihin!

buenas noches!

äiti / minna kirjoitti...

Faijalta terveisiä:
Matkailu avartaa; teidän ikäisinä olin ehkä käynnyt kerran Ruotsissa.
Tosi kiva lukea ja seurata teidän reissua. Ei huolestuta, kun pysyy "ajan hermolla".
Elämässä on joskus myötä- ja vastamäkeä, siihen pitää vain suhtautua ns. oikein.
Pitäkää huolta toisistanne, pärjäätte varmasti!

Terkkuja Faija

Mari kirjoitti...

Hei faija!

Kiva kun kommentoit, niin tiedan etta sakin luet mun blogia :)

Pidetaan toisistamme huolta, pitakaa tekin siella kotona.

Mari